Debian 9 "Stretch" julkaistu

[Teemu Likonen]

Debian 9 (Stretch) julkaistiin viime yönä. Debian kai tunnetaan
jonkinlaisena vanhana perus Linuxina, joka on varmatoiminen, varsin
hyvin testattu ja pysyy samanlaisena pitkään. Julkaisujen väli on noin
kaksi vuotta.

https://www.debian.org/News/2017/20170617

[Reijo Korhonen]

Post by Teemu Likonen
Debian 9 (Stretch) julkaistiin viime yönä. Debian kai tunnetaan
jonkinlaisena vanhana perus Linuxina, joka on varmatoiminen, varsin
hyvin testattu ja pysyy samanlaisena pitkään. Julkaisujen väli on noin
kaksi vuotta.

Debian tunnetaan myös siitä, että jakeluun hyväksytyt ohjelmat ovat hyvin
tiukasti Open Sourcea. Tästä on hyvät ja huonot puolensa. Debian
tunnetaan myös siitä, että siihen perustuvia jakeluita on useita, mm.
Ubuntu ja perustihan mm. Nokia yhden kehittyneen matkapuhelinhaaransa
debianiin, toisen haaran erääseen toiseen linuxiin (ja kolmannen haaran
Windowsiin ja neljännen ja pisimpää eläneen haaran Symbianiin).

Huono puoli on se, että debianlta ei taida saada apua esimerkiksi YLEn
Areenan virittämiseen toimintakuntoon koskla se vaatisi pro proatary-
ohjelmiston käyttyöä ja sehän on Open SDourcen kanssa pahassa
ristiriidassa. Ubuntussakin on jakelussa vain paketteja, joiden
tekijänoikeusasiat ovat kunnossa. Mutta eräitä koodekkeja tms. saa
yksittäinen ihminen ladata käyttöön itse, kunhan ei jaa niitä jakelun
mukana toisille. Näin Ubuntussa muistan aika helposti Ylen Areenan
lähteneen toimimaan tunnetuilla ohjeilla ladaten itse tietyt paketit.
Tälläinen ei tulisi tietääkseni debianissa kuuloonkaan.

Hyvänä puolena debianin tiukasta Open Source -politiikasta on tietenkin
varmatoimisuus. Kaikki koodi on avointa ja testattua yhteisön toimesta.
Ja mikään kaupallinen taho ei taida voida vaikuttaa debianiin,
päinvastoin kuin esimerkiksi Ubuntuun, jolla on tunnettu sponsori, joskaan
en ole koskaan kuullut että Ubuntua olisi yritetty ohjailla yhtään
mihinkään suuntaan.

[m***@gmail.com]

Debianin main repository sisältää ainoastaan vapaata avoimen lähdekoodin softaa, mutta Debianin repositoryssö on myös contrib ja non-free osiot. non-free repository sisältää softaa joka ei ole avointa lähdekoodia, mutta on vapaasti jaeltavissa. contrib repository sisältää avointa vapaata softaa, jossa on riippuvuuksia non-free softaan.

Eli toisinsanoen Debianin virallisessa main repositoryssa on vain vapaata avoimen lähdekoodin softaa, mutta se ei pidä paikkaansa, että Debianiin ei saisi myös suljettuja ajureita, firmwareja, multimedia codekkeja ja muuta softaa. Riittää kun aktivoi Debianin contrib ja non-free repositoryt. Debian tarjoaa contrib ja non-free repositoryt omilla virallisilla palvelimillaan ja ne löytyy myös muilta Debian -peilipalvelimilta, mukaanlukien suomessa olevilta.

Kun Debianin contrib ja non-free repositoryt on käytössä /etc/apt/sources.list näyttää esimerkiksi tältä:


# Debian main repositories
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ stretch main contrib non-free
# deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ stretch main contrib non-free

# Debian security updates
deb http://security.debian.org/ stretch/updates main contrib non-free
deb-src http://security.debian.org/ stretch/updates main contrib non-free

# Debian updates
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ stretch-updates main contrib non-free
# deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ stretch-updates main contrib non-free

# Debian backports
deb http://ftp.debian.org/debian stretch-backports main contrib non-free
deb-src http://ftp.debian.org/debian stretch-backports main contrib non-free

# Debian debug symbols
# deb http://debug.mirrors.debian.org/debian-debug/ stretch-debug main contrib non-free

# proposed updates for the next point release
# deb http://ftp.fi.debian.org/debian stretch-proposed-updates main contrib non-free

[Tuska Pankki]

Post by Teemu Likonen
Debian 9 (Stretch) julkaistiin viime yönä. Debian kai tunnetaan
jonkinlaisena vanhana perus Linuxina, joka on varmatoiminen, varsin
hyvin testattu ja pysyy samanlaisena pitkään. Julkaisujen väli on noin
kaksi vuotta.
https://www.debian.org/News/2017/20170617

Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko
jotain erityistä tullut vastaan? Ajatuksena olisi juhannuksen
aikana käyttää aikaa parin ei niin kriittisen palvelimen
päivittämiseen mutta harkitsen asiaa uudelleen jos kokemukset
ovat "hajoaa varmasti".

Kiinnostaisi myös, miten kannan käy kun päivityksen yhteydessä
asennetaan maria myslin tilalle. Lienee syytä tehdä melko
huolelliset varmistukset ennen päivitystä.

TP


----Android NewsGroup Reader----
http://usenet.sinaapp.com/

[Teemu Likonen]

Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko jotain
erityistä tullut vastaan?

Minulla on kaksi vain kotikonetta mutta nekin kyllä jatkuvasti myös
työkäytössä - paitsi nyt kesälomalla. Joka tapauksessa päivitys toimi ja
järjestelmä pelaa niin kuin ennenkin.

"Tuotantoa" edustaa ehkä PosgreSQL, joka päivittyi 9.4:stä 9.6:een.
Vanha palvelinohjelmisto jäi päivityksen aikana käyntiin. Ajoin
tietokantojen siirtoskriptin, joka siirsi vanhat tietokannat uuteen
klusteriin. Seuraavalla bootilla oli sitten 9.6 käytössä. Tämäkin
tietokantapalvelin on tosin vain kotitarpeisiin, joten omat kokemukseni
eivät riitä malliksi konesalien päivittämiseen.

[Tuska Pankki]

Post by Teemu Likonen

Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko jotain
erityistä tullut vastaan?

Minulla on kaksi vain kotikonetta mutta nekin kyllä jatkuvasti myös
työkäytössä - paitsi nyt kesälomalla. Joka tapauksessa päivitys toimi ja
järjestelmä pelaa niin kuin ennenkin.

Eli selvästi onnistunut päivitys.

Post by Teemu Likonen
"Tuotantoa" edustaa ehkä PosgreSQL, joka päivittyi 9.4:stä 9.6:een.
Vanha palvelinohjelmisto jäi päivityksen aikana käyntiin. Ajoin
tietokantojen siirtoskriptin, joka siirsi vanhat tietokannat uuteen
klusteriin. Seuraavalla bootilla oli sitten 9.6 käytössä. Tämäkin
tietokantapalvelin on tosin vain kotitarpeisiin, joten omat kokemukseni
eivät riitä malliksi konesalien päivittämiseen.

Kyllä tällainen edustaa sitä "tuotantokäyttöä" jota tässä itse
hain. Omaa ja melko kevyttä muuta käyttöä varten mutta kannan jos
rikkoo, hajoaa webistä alkaen varsin moni asia. Sikäli kanta on
toki yksi varsin kiinnostava elementti. Mutta päivittämättä on
tosiaan vielä ja kriittisempi katsotaan vasta myöhemmin muiden
perässä. Mitään konesaleja ei toki tarvitse itse
päivittää.
Mutta täällähän on niitä, joilla kuviot ovat reilusti suuremmat ja
tuota tuotantokäyttöä niin toki juuri sellaisen kokemukset ovat
kiinnostavia. Jos on uskallettu lähteä päivittämään heti alkuun
ja homma on sujunut ongelmitta, on mukavampi päivittää pienempiä
järjestelmiä. Ja vastaavasti, jos ongelmia on suuremmissa, ne on
melko varmasti ratkaistu varsin nopeasti eikä tarvitse itse lyödä
niin paljon päätä seinään.

TP


----Android NewsGroup Reader----
http://usenet.sinaapp.com/

[Mikko Tuumanen]

Post by Tuska Pankki
Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko
jotain erityistä tullut vastaan?

Päivitin työkoneen jo kuukausi tai pari sitten. Kaikki meni
hienosti, eniten säätötarvetta aiheutti kde4 -> plasma5 -siirtymä.

Kotikoneen päivitin eilen ja sen kanssa tuli kummallinen juttu.
Vaihdoin sources.listiin jessie -> stretch ja apt-get update
valitti puuttuvasta gpg-avaimesta. Ongelma ratkesi lisäämällä hetkeksi sid
sources.listiin ja asentamalla sieltä debian-archive-keyring.
Ei siis tarvinnut hankkia puuttuaa gpg-avainta mistään hämärästä
paikasta.

[Mikko Tuumanen]

Post by Mikko Tuumanen
eniten säätötarvetta aiheutti kde4 -> plasma5 -siirtymä.

Tähän liittyy myös kwalletmanagerin muutos. Nykyään kde-lompakko
salataan gpg:llä. Mukana on muunnoswizard, joka hoitaa päivityksen
periaatteessa kätevästi, mutta hankaluuksia tulee heti, jos
kaikki ei mene aivan suunnitelman mukaan.

Päivityksen jälkeen, ennen kde:n käynnistystä kannattaa olla
tehtynä gpg-avain, jolla lompakon (tai lompakot) haluaa salata.
Jos on olemassa joku avain jota ei halua käyttää, ei pääse
välillä tekemään uutta avainta. Lisäksi muunnostyökalu ehdotti salausavaimeksi
myös "ultimately trusted"-merkittyä julkista avainta, jota vastaavaa
salaista avainta minulla ei ollut ollenkaan.

Jos muunnoksen joutuu keskeyttämään, voi aloittaa alusta, kun sammuttaa
kwalletd:n, muokkaa ~/.config/kwalletrc:tä ja käynnistää vaikka
kwalletmanager5:n uudelleen.

[Tuska Pankki]

Post by Mikko Tuumanen

Post by Tuska Pankki
Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko
jotain erityistä tullut vastaan?

Päivitin työkoneen jo kuukausi tai pari sitten. Kaikki meni
hienosti, eniten säätötarvetta aiheutti kde4 -> plasma5 -siirtymä.

Puhtaasti työpöytäympäristönä ei debiania itselläni ole kuin yksi
kokeiluasennus virtuaalissa. Olen kyllä harkinnut kokonaan uutta
asennusta tuon tilalle mutta ehkä kokeilen kuitenkin päivittää
myös sen ja testaan tuon mainitsemasi. Imagesta on kuitenkin
kopiokin, on kovin pieni paha jos saa jotain rikki.

Post by Mikko Tuumanen
Kotikoneen päivitin eilen ja sen kanssa tuli kummallinen juttu.
Vaihdoin sources.listiin jessie -> stretch ja apt-get update
valitti puuttuvasta gpg-avaimesta. Ongelma ratkesi lisäämällä hetkeksi sid
sources.listiin ja asentamalla sieltä debian-archive-keyring.
Ei siis tarvinnut hankkia puuttuaa gpg-avainta mistään hämärästä
paikasta.

Tämä on hyvä tieto jos vastaava tulee vastaan.

TP


----Android NewsGroup Reader----
http://usenet.sinaapp.com/

[Sakari Ailus]

Moi,

Post by Tuska Pankki

Post by Teemu Likonen
Debian 9 (Stretch) julkaistiin viime yönä. Debian kai tunnetaan
jonkinlaisena vanhana perus Linuxina, joka on varmatoiminen, varsin
hyvin testattu ja pysyy samanlaisena pitkään. Julkaisujen väli on noin
kaksi vuotta.
https://www.debian.org/News/2017/20170617

Joko porukka on tätä uutta päivittänyt tuotantokäyttöön ja onko
jotain erityistä tullut vastaan? Ajatuksena olisi juhannuksen
aikana käyttää aikaa parin ei niin kriittisen palvelimen
päivittämiseen mutta harkitsen asiaa uudelleen jos kokemukset
ovat "hajoaa varmasti".

Täytyy sanoa, että viimeisen 17 vuoden aikana jona Debiania olen käyttänyt,
karkeasti katsoen jokainen päivitys on mennyt helpommin kuin edellinen.
Erityisesti spostipalvelinohjelmistot (Postfix ja Dovecot) ovat päivittyneet
ilman mitään säätämistä. Tietysti tällä on myös jotakin tekemistä
ohjelmistojen asetustiedostojen yhteensopivuuden kanssa.

Sql-tietokantaa ei ole käytössä.

[Reijo Korhonen]

Post by Sakari Ailus
Täytyy sanoa, että viimeisen 17 vuoden aikana jona Debiania olen käyttänyt,
karkeasti katsoen jokainen päivitys on mennyt helpommin kuin edellinen.
Erityisesti spostipalvelinohjelmistot (Postfix ja Dovecot) ovat
päivittyneet ilman mitään säätämistä. Tietysti tällä on myös jotakin
tekemistä ohjelmistojen asetustiedostojen yhteensopivuuden kanssa.

Hyvinkin paljon tekemistä ;-)

Omalla päivittämisnopeudella tai hitaudella on puolensa. Itse olen laiska
selvittämään uusia ongelmia, joten käytän LTS:ää (Long Time Support).
Päivitän seuraavaan LTS:ään kun edellisestä loppuu tuki. Siinä vaiheessa
päivittämisestä aiheutuneet ongelmat on kaikki maailmalla ratkaistu
kerran jos toisenkin ja ratkaisu löytyy netistä. Näin voi tehdä
kotikoneelle.

[m***@gmail.com]

Post by Reijo Korhonen

Post by Sakari Ailus
Täytyy sanoa, että viimeisen 17 vuoden aikana jona Debiania olen käyttänyt,
karkeasti katsoen jokainen päivitys on mennyt helpommin kuin edellinen.
Erityisesti spostipalvelinohjelmistot (Postfix ja Dovecot) ovat
päivittyneet ilman mitään säätämistä. Tietysti tällä on myös jotakin
tekemistä ohjelmistojen asetustiedostojen yhteensopivuuden kanssa.

Hyvinkin paljon tekemistä ;-)
Omalla päivittämisnopeudella tai hitaudella on puolensa. Itse olen laiska
selvittämään uusia ongelmia, joten käytän LTS:ää (Long Time Support).
Päivitän seuraavaan LTS:ään kun edellisestä loppuu tuki. Siinä vaiheessa
päivittämisestä aiheutuneet ongelmat on kaikki maailmalla ratkaistu
kerran jos toisenkin ja ratkaisu löytyy netistä. Näin voi tehdä
kotikoneelle.
--
.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

Debianissa jokainen julkaistu vakaa versio on LTS versio. Nykyäänhän Debianin LTS -tiimi tarjoaa tuen jokaiselle Debianin vakaalle versiolle vähintään viideksi vuodeksi. Mulla oli vielä jokin aika sitten yhdellä pöytäkoneella Debian 7.0 "Wheezy", joka julkastiin toukokuussa 2013. Wheezy saa edelleen päivityksiä. Debianin LTS -tiimi ottaa aina vastuun jakeluversion päivityksistä kun Debianin security tiimi lopettaa kyseisen version tukemisen. Debianin LTS -tiimistä voi lukea mm. Debianin wikistä.

[m***@gmail.com]

Post by Teemu Likonen
Debian 9 (Stretch) julkaistiin viime yönä. Debian kai tunnetaan
jonkinlaisena vanhana perus Linuxina, joka on varmatoiminen, varsin
hyvin testattu ja pysyy samanlaisena pitkään. Julkaisujen väli on noin
kaksi vuotta.
https://www.debian.org/News/2017/20170617
--
/// Teemu Likonen - .-.. <https://keybase.io/tlikonen> //
// PGP: 4E10 55DC 84E9 DFF6 13D7 8557 719D 69D3 2453 9450 ///

Itselläni on ollut Debian 9.0 "Stretch" käytössä siitä lähtien kun se julkastiin. Stretch on työpöytäkäytössä kahdella läppärillä ja pöytäkoneella. Olen käyttänyt Debiania työpöytäkäytössä vuodesta 1998 alkaen, eli jo 20 vuoden ajan. Debian on toiminut hienosti, joten samalla tavalla jatketaan ja kunhan Debian 10 "Buster" julkastaan keväällä tai kesällä 2019 niin päivitän taas siihen sitten silloin. Olen tehnyt käytännössä aivan kaiken Debianissa aina pelaamisesta ja muusta viihdekäytöstä vakavampaan tietokoneen käyttöön normaalista toimisto- ja hyötyohjelmien käytöstä aina mobiilisovellusten kehitykseen silloin kun mulla vielä oli näköä jäljellä. Mobiilisovellusten kehittäminen loppui sokeutumisen takia, mutta edelleen koodailen omaksi ilokseni muuten vaan.